Millainen oli helleeninen aika Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka? Entä homerolainen sankariaika, kreikkalaisten siirtokuntien syntyminen kaikille Aigeian meren saarille, kreikkalaisuuden kohoaminen Perikleen johtamana historian rikkaimmaksi kulttuuriksi sekä tieteiden ja taiteiden kukoistus klassisen Kreikan kulta-aikana? Entä niiden merkitys jälkipolville? Harald Olausenin lapsuudesta asti läpi elämän kestänyt Kreikka- ja Platon-innostus saa lopullisen muodon tässä kirjassa muinaisten kreikkalaisten arvoituksesta, jota voi pitää samalla hänen esseistisenä pääteoksenaan. Mukana tarinoissa seuraavat Platon ja Aristoteles sekä monet vähemmän tunnetut kreikkalaisfilosofit. Olausen kysyy, millainen antiikin Kreikka oli kukoistuskautensa huipulla ja millainen on sen haalistunut varjo, joka meissä elää? Olausen pohtii kirjassaan myös antiikin kirjallisuutta ja kreikkalaisten sankarimyyttien sisältämää kansanviisautta, jotka on puettu runolliseen hahmoon sekä antiikin kauhua Sofokleen tragedioiden silmin unohtamatta akhaialaisia, Mykenen sivistystä, Lakedaimonin valtiosääntöä tai Spartan siveyslakia

Många ryska homosexuella väljer i dag att gå under jorden. LGBTQ-folket borde ändå vara så synliga som möjligt, säger aktivister. Forskning visar att negativa attityder minskar så fort folk känner en levande människa som är homosexuell. Ryska homosexuella väljer att gömma allt. Men hur är det i dag? Har det blivit sämre eller bättre? Väljer ännu idag många ryska homosexuella att gå under jorden. Eller borde LGBTQ-folket ändå vara så synliga som möjligt för att överleva i dagens homofobiska läge i S.T. Petersburg frågar finsk queerförfattare och gonzojournalist Harald Olausen:"I dagens queer-etik, där det är frågan om att hitta en praktik för ett gott liv och vishet, finns också ett försök att hitta välbehag i sin egen personliga och sexuella frihet, att det aldrig, med Rabelais´ Pantagruels ord, aldrig lönar sig att lita på folk som alltid ser på världen från en liten springa, eftersom det hur en människa definierar sig själv och sin identitet i en gemenskap påverkar hur de förstår sin egen moral och sanning, med Freuds förvarningar i bakhuvudet: våra begär är till stor del omedvetna och förblir otillfredsställda. Människans natur och sexualitet formas av hur människan upplever detta i sitt eget liv.

Airaksien ja Olausen esiintyivät Turun kirjamessuilla ja kirjastoissa ( ei OODI).
Airaksien ja Olausen esiintyivät Turun kirjamessuilla ja kirjastoissa ( ei OODI).


Suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojekti loppui tammikuun puolivälissä 2022, mutta jatkuu professori Timo Airaksisen FILOSOFIAA RAAKANA-projektina 2022-2024, mihin kuuluvat esiintymiset Turun kirjamessuilla sekä kirjastokiertue keväällä ja syksyllä 2022 suomalaisissa kirjastoissa Rovaniemeltä Hankoon.

Suosittu digivallila.com jatkuu vielä seuraavat kaksi vuotta hieman eri nimellä ja tarkoituksella radikalistis-boheemisena verkkojulkaisuna.  Painopiste siis hieman muuttuu. Esimerkiksi helmikuun teemana on neuvostoelokuva. Silloin esitellään lukijoillemme maaliskuussa ilmestyvä Filmihullun toimituskuntaan kuuluvien tunnettujen ja ansioituneiden kirjoittajien, Velipekka Makkosen ja Mia Öhmanin, kirja Katson neuvostoelokuvaa (Kulttuuriklubi 2022).

Kirja ilmestyi maaliskuun lopussa 2022. Elokuvahemmojen omassa kirjakaupassa ROSEBUD SIVULLISESSA järjestetään kirjan julkistamistilaisuus.
Kirja ilmestyi maaliskuun lopussa 2022. Elokuvahemmojen omassa kirjakaupassa ROSEBUD SIVULLISESSA järjestetään kirjan julkistamistilaisuus.

Digivallila.com jatkaa päätoimittajansa kirjailija Harald Olausenin toimesta ilmestymistään 15.1.2022 lähtien keskittyen politiikkaan, talouteen, historiaan (aatehistoria), elokuvaan, kirjallisuuteen ja kansainvälisiin ilmiöihin sekä kriittisiin esseisiin.

Historiaa: Samaan projektiin kuului myös kansainvälinen artikkeliyhteistyö professori Airaksisen ja Hampurin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessorin Manfred J. Hollerin toimittaman vertaisarvioidun tieteellisen julkaisun Finnish-German Yearbook of Political Economyn kanssa. Suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojektissa ovat aiemmin ilmestyneet Timo Airaksisen Markiisi de Saden elämä (Kulttuuriklubi 2019 - esipuhe Harald Olausen) sekä Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus (Bazar 2020), Timo Airaksisen ja dosentti Heta Gyllingin Suvaitsevaisuus (Arktinen Banaani 2020), Timo Airaksisen Hyvinvointivaltion hylkäämät (Bazar 2020) sekä Himon ilot - ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta (Bazar 2021). Ilmestyy vielä professori Timo Airaksisen Filosofiaa raakana - johdatus kyyniseen realismiin (Arktinen banaani), Aika Turussa (Sammakko) sekä 7 tapaa tuhota ihminen - filosofisia sormiharjoituksia (Robustos 2022).

Olausen on myös toimittanut ja kirjoittanut jälkipuheen professori Airaksisen koottuja kolumneja käsittävään kirjaan Rentous elämänasenteena (Robustos 2021). Olausenin projektiin kuuluvia omia kirjoja ovat novellitrilogia Kohti korkeuksia- Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä (Kulttuuriklubi 2019), Norjalaisesseitä (Kulttuuriklubi 2020) sekä Tanssiesseitä (Kulttuuriklubi 2021) ja vielä esseesarjan viimeinen teos, tänä vuonna ilmestyvä Kokoomusesseitä (Kulttuuriklubi 2022) sekä queertrilogia HOMOLULU (2018), Päättyneitä tarinoita (2019) ja O`GAY (2020). Kongulaer (2021) ja Kaikki loppuu aikanaan (2022). Kirjat on käännetty myös englanniksi. Kokoomusesseissä kysytään mikä kokoomusta vaivaa? Kokoomuksen valheelliset lupaukset ja politiikan markkinointi ilman, että kerrotaan mitä se todellisuudessa on, muistuttaa sekä äärioikeiston suosimaa yhdysvaltalaista uutiskana Foxia, jossa kissakin vääntyy tarvittaessa, vaikka miksi, että myös Venäjän sotilastiedustelupalvelun GRU:n peiteorganisaation, InfoRos-nimisen uutistoimiston toimintaa niin että totuuden selville saaminen on katsojan omalla vastuulla, mikä on tarkoituskin. Kokoomusesseet tutkivat näitä kysymyksiä selvittelemällä kokoomuslaisen talouspolitiikan sanomisten ja tekemisten välistä ristiriitaa, ja miten valheen saa käärittyä sellaiseksi namuksi, että sen voi syöttää ilman huonoa omaatuntoa sokeritautiselle, jolle tietää sen olevan myrkkyä. Vaikka kokoomuksella meneekin nyt lujaa ja se kaunistelee galluppien kärjessä, jokin mättää myös puolueen sisällä ja pahasti, siitä kertovat kokoomuksesta aina silloin tällöin julkisuuteen tihkuvat sisäpiirin ilkeät juorut päättömästä sekoilusta ja toistensa sättimisestä sekä kiduttavista ristipistoista kulisseissa. Millainen todellisuus irvistää Petteri Orpon johtaman kokoomuksen takapihalla? Mikä on totuus kokoomuksesta?

Kirja ilmestyy syksyllä 2022.
Kirja ilmestyy syksyllä 2022.

KULTTUURIESSEIDEN UUSESTETIIKKAA FILMIHULLU ja Karl Ove Knausgård ESIKUViNA

Radikalistisboheemisen digivallila.comin tyylilajin pohjana on essee. Mikä essee on? Painotamme artikkeleissamme György Lukȧcsin tavoin eroa "todellisen esseen" sekä mielipiteistä usein esseeksi kutsutun kirjoitustyypin välillä. Lukȧcs piti esseen tärkeimpänä piirteenä sitä, että se ei antanut aiheen kahlita kirjoittajansa ajatusseikkailuja.  Aiheen johdonmukaista järjestelyä kiinnostavampaa oli ajatuksen vapaa liike: esseetä kirjoitettiin "jonkin" odotuksessa pikemmin kuin valmiin idean ilmaisemiseksi. Luckasin mukaan kaikesta tästä saattoi kasvaa uutta estetiikkaa. Juuri sitä mekin radikalistisboheemisessa digivallila.comissa teemme. Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa se, vaikka se ei sattuisikaan miellyttämään tai olemaan se kohteliaan tuttu ja turvallinen. V.t päätoimittaja on aito cinefiili, 70-luvun elokuvakerholiikkeen kasvatti ja boheemi kulttuuriradikaali henkeen ja vereen, joka pitää tylsyyslatteutta vastaan kamppailussa ihmisten sieluista taistelutoverinaan Filmihullu-lehteä ja ylistettyä norjalaiskirjalija Karl Ove Knausgårdia. -https://www.digivallila.com/l/kaikki-mika-muuttuu-ja-ylittaa-rajansa2/. Ja on meillä yksi Jumalakin Aki Kaurismäen lisäksi, ainoa pohjoinen elokuvaneromme, Peter von Bagh (1943-2014), jonka muistoa vaalimme kunniottamalla hänen kirjansa Cinefilia - filmihulluuden syvempi olemus (Johnny Kniga 2013) tunnelmaa johtotähtenä elokuvakirjoituksissamme. Päätoimittaja Harald Olausen kirjoittaa myös Peter von Baghin perustamaan ja kuolemaansa saakka päätoimittamaan Filmihullu-lehteen laajoja elokuvaesseitä ja parhaillaan myös vuonna 2023 ilmestyvää Homoelokuvat ennen ja jälkeen Brokeback Mountainin.

Motto:

"Harald kulkee pimeän pellon poikki, kuulee jokilaaksosta heikkoa kohinaa ja erottaa aidan takaa tunturin ääriviivat. Sinne hän suuntaa askeleensa. Siellä hän voi istua, ottaa taskusta piipun, sytyttää sen ja katsella Ingridin köyhän kotitalon varjoja. Siellä nukkuvat Ingridin vanhemmat, joita Harald hiljaa mielessään väheksyy. Hänhän on täällä aivan yksin. Hänet on jätetty oman onnensa nojaan. Hänen on pakko pitää puolensa."

-Karl Ove Knausgård Poissa päiväjärjestyksestä (LIKE 2018).

Kirja ilmestyy keväällä 2023.
Kirja ilmestyy keväällä 2023.


Artikkelit


David De Jongin kirja Natsimiljardöörit – Saksan teollisuussukujen synkkä historia, on ikävää luettavaa aiheensa takia. Kaikki lukevat ja natsi-Saksan historiasta kiinnostuneet, ovat toki tietäneet politiikan kulisseissa käydystä omaisuuden uusjaosta, eli varastamisesta juutalaisilta sekä Sveitsin salaisista natsitileistä ja Etelä-Amerikkaan...

Jo muinaiset egyptiläiset tiesivät, että turisteista ei ole muuta kuin haittaa tavallisen ihmisen elämässä. Roomaakin alkoi rasittaa jo Jeesuksen ajoista lähtien koko ajan kasvaneet turistivirrat. Tänään on ihan samoin, sillä maailmalta tulee joka päivä ikäviä uutisia lisää turistien valtaamien kaupunkien asukkaiden vastalauseista koko ajan...

The first images of The Apprentice are powerful and convey a strong message; my tormenting and oppressive common nightmare called Trump walks from the streets of the slums of New York to the tables of criminals to distribute stolen riches in a new way. This movie has been awaited. To understand a little about what Trump has "ingested and when",...

Tuo joka kodin sulostuttaja ja suomalaisten lasten humoristisen mutkattomuuden äiti, pieni ihastuttava höyhenpeitteinen Aku Ankkakin meni ja täytti jo 90-vuotta muhkean lukupaketin juhlistamana "Ankallissankarimme parhaissa sarjoissa vuosilta 1934-2024." (ja huom: Aku Ankan päätoimittaja Markku Hyyppä, on oikea elävä henkilö, ei keksitty tai...

Viime aikoina televisiolle on tehty Agatha Christietä uusissa kuosissa vanhan sapluunan pohjalta kertomalla tarinoita ilman niiden vetovoimaisia keskushenkilöitä Hercule Poirotia tai Miss Maplea. Ratkaisu on outo, sillä juuri nämä kaksi henkilöä ovat toimineet tarinoiden inhimillistäjinä ja sidoksina, joiden kautta olemme voineet kokea...