AKU 90 -vuotta juhlataskukirja

Teksti Harald Olausen

Tuo joka kodin sulostuttaja ja suomalaisten lasten humoristisen mutkattomuuden äiti, pieni ihastuttava höyhenpeitteinen Aku Ankkakin meni ja täytti jo 90-vuotta muhkean lukupaketin juhlistamana "Ankallissankarimme parhaissa sarjoissa vuosilta 1934-2024." (ja huom: Aku Ankan päätoimittaja Markku Hyyppä, on oikea elävä henkilö, ei keksitty tai sukunimi muutettu).

Ankasta on tullut noiden kuluneiden vuosien aikana enemmän kuin todellinen hahmo maailman lastenmielisten ihmisten mielissä ja elämässä. Epäonninen mutta samalla hauska ja viehättävän lapsellinen Ankka on ikoninen hahmo - kuin tervehenkinen ja nokkela vitsi meistä itsestämme. Mutta myös paljon enemmän: kuin muistutus siitä mikä elämässä on tärkeää: huumori ja nauru.

Onneksi meillä on Aku Ankka, joka on kasvattanut monta epäilevää ja kokeilevaa sukupolvea 90-vuoden ajan, eikä lopputulos ole ihan huono. Ja lisää on onneksi taas kasvamassa kuin varastoon pahan päivän varalle yuperyyttää vastaan. Siitä pitävät huolen lehden hyvin tehdyt sarjat. Melkein tuhannen sivun juhlakirjaa saattaa alkuun piirtäjämaestro Kari Korhonen pohtimalla rakastamansa suosion saloja aluksi: "Herra Ankka täyttää 90 vuotta. Tykkään herroitella häntä näin virallisissa yhteyksissä."

Korhonen muistuttaa, että Aku kuitenkin vaatii meitä heittämään tittelit pois: "Eihän Walt Disneykään tykännyt pokkuroimisesta, vaan halusi, että häntä kutsuttiin Waltiksi vain. Olen usein pohtinut Akun suosion saloja. Hän on yksi maailman kirkkaimmista tähdistä, tunnettu kaikilla mantereilla." Yksi syy viehätykseen onkin se, että Aku on tavallinen eikä yritä olla sitä, mitä ei ole.

Miksi Aku on niin suosittu vuodesta toiseen? Akuun on helppo sekä samaistua että kiintyä. Lapset kaikkialla maailmassa odottavat tätä mukavaa kaveria joka viikko uusine seikkailuineen kotiin enemmän, kuin mitään muuta juuri siksi, että Akusta on ihan miksi tahansa, ja usein vieläpä jännittävällä tavalla moneksi muuksikin hahmoksi kuin vain Akuksi. Juuri siksi "merimiesnuttuisesta kääkättäjästä" tuli heti syntymästään sarjakuvien Chaplin ja lasten ikisuosikki reilussa anarkismissaan.

Lapsia ja lapsenmielisiä viehättää Akun hullunrohkea ja avoin mieli. Hän on seikkailija mutta myös selviytyjä ja silti velttoilija, joka tuli maailmaan elokuvassa Viisas Kana Kananen, jossa Aku tapojensa mukaan lusmuili ja vältteli työntekoa vatsavaivoja näyttelemällä: "Jo elokuvissa orpojen hyväksi (1934) ja Puistokonsertti (1935) Aku Ankka joutui kaltoin kohdelluksi ja reagoi tuttuun, raivokkaaseen tapaansa. Mikki jäi nuoremman kollegan varjoon." Eikä mikään ihme. Akussa oli tähtiainesta jo alussa.

Aku on yliveto ja Disney-perheen aseet riisuva käyntikortti. Hän on juuri se osa minua, joka ei suostu vasten tahtoaan mihin tahansa. Aku on lämmin sydämeni ja kapinoiva mieleni vielä aikuisenakin, ja on aina valmis hyväntahtoisesti auttamaan muita ja pieneen seikkailuun. Akusta pidetään siksi, että hän on sisukas ja yritteliäs kokeilija, joka innostuu asiasta kuin asiasta. Ja vaikka asiat eivät suju aina ilman kommelluksia, Aku on kuin notkea kissa, joka putoaa maahan jaloilleen ilman näkyviä naarmuja.

Aku antaa lasten olla lapsia, ja on siksi paras suoja vanhempien tylsyyttä ja turhia komenteluja sekä ehdotonta auktoriteettia vastaan, kun on aika lopettaa leikit, mennä pesulle tai nukkumaan. Aku on hymyilevä salaliittolainen ja luotettava leikkikaveri. Aku on reilu ja mukava, ja antaa lohtua sekä rohkaisee lukijaansa asutumaan sisälle hurjiin mutta lopulta turvallisiin seikkailuihin.

"Akun sielu on nopea syttymään, palaa roihuavalla liekillä ja tulee kylmästi sammutetuksi. Aku on 90-vuotias anarkisti, rakastava setä, mustasukkainen sulho, joka alan ammattilainen ja seikkailija vailla vertaa, Se alkuperäinen vihainen lintu." Mutta mikä parasta: Aku on kaikkien yksinäisten paras kaveri, lohduttaja ja kirittäjä yli vaikeiden hetkien. Akun seurassa kukaan ei ole yksin.