Kokoomuslainen veretön sotilasvallankaappaus ja vastavoiman puute

Teksti Harald Olausen

"Masentavan vaikutuksen tekee se, että kun niissä oloissa, joissa kansamme nyt elää, umpimähkäisten vakuuttelujen nojalla tehdään perusteettomia ja vaarallisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen voi tehdä puolustuksemme tehokkuuden kerrassaan kyseenalaiseksi." -entinen kokoomusjohtaja ja pääministeri Lauri Ingman puolustuspolitiikasta Poliittisia suuntaviivoja-kirjassaan (Otava 1928).

Kokoomuksen taustalla vaikuttava oikeistolainen konservatismi, joka suosii rikkaita suuromistajia ja suuryhtiöitä, oli Ingmanille kunniakysymys armeijan ihailun lisäksi. Hän oli tiukka hengenmies kristillisessä moraaliopissaan. Mutta Ingmanilta ei herunut myötätuntoa yhteiskunnan vähäosaisille. Hänen puheitaan pidettiin kovina ja julmina jopa noina aikoina. Empatia, tasa-arvo, toisten kunnioittaminen, kohtuullisuus ja vähempiosaisista huolehtiminen eivät olleet lainkaan hänen arvojaan.

Ingman halusi näyttää köyhille kaapin paikan painottaessaan kuria ja järjestystä yhteiskunnan koossapitävänä ja säilyttävänä voimana. Herrat määräsivät ja köyhät tottelivat. Suomi on taantunut taas lähes sadan vuoden takaiseen Valkoisen Suomen ja Ingmanin kokoomuksen aikaan. Maata johtavat vahvasti kuria ja järjestystä vaativat oikeistolaiset piirit yhdessä sotilaiden kanssa samaan aikaan, kun työväeltä yritetään viedä lakko-oikeuksia, ja maan köyhimmillä maksatetaan leikkauksiana rikkaiden elämä.

Kokoomus oli jo pitkään uneksinut tästä päivästä maan johtavana oikeistopuolueena. Kokoomuksella on hyvin pullat uunissa Suomen historiasta katsottuna, mutta myös historiallisena herhiläisenä kamppailu vallasta oman äärioikeistonsa kanssa – ensin IKL ja sitten puolueesta POP – perustuslailliset. Kokoomus oli 1930-luvulla maan kolmanneksi suurin puolue, lukuun ottamatta 1933 ja 1939 eduskuntavaaleja, jolloin kokoomus sai ääniä lähes yhtä paljon kuin IKL, ja jäi hetkellisesti jopa rkp:ta pienemmäksi.

Nyt on toisin. Kokoomus johtaa suvereenisti Suomea. Istuva presidentti edustaa militaristista ingmanilaista oikeistoa. Myös valittava samaan puolueeseen kuuluva presidentti on imagostaan huolimatta täysin kenraalien vietävissä samalla, kun maan puolustusministeri, pääministeri ja vieläpä ulkoministerikin, ovat kokoomuslaisia. Kokoomuksella ei ole itsenäisyyden ajan Suomessa ole koskaan ollut näin hyvää lähtöasetelmaa palauttaa Suomi takaisin 1920-luvun työnantajien ja rikkaiden paratiisiksi.

Mikään ei ole muuttunut äärioikeistolaisesta 1920-luvusta, missä tavallisen ja köyhän ihmisen rooli oli yhtä vähäinen kuin valtionkin. Syykin on selvä: vastavoiman puute, kun demareista on tullut esittämästään uhosta huolimatta kokoomuslaisen järjestelmän puolustaja ja takuumies. Vastapainoksi sak:laiset ammattiliitot ovat saaneet pitää miljardiomaisuutensa verottajan ulottumattomissa. Tämä on mahdollista myös siksi, että vasemmistoliiton ovat kaapanneet äärifeministit ja lässyttävät hörhöt.