Tieteellinen ravintosuositus puntarissa
Teksti professori Timo Airaksinen
En osaa olla laittamatta lusikkaani soppaan, kun niin kauhea raivo ja meteli on asiasta nostettu. Taustalla on iki-suomalainen paternalismi eli holhoaminen, kun kansa on niin tyhmää, ettei lusikkaa saa oikeinpäin suuhun. Onhan sitä siksi neuvottava, komennettava ja nuhdeltava. Syövät mitä sattuu ja särpivät pahoja liemiä. Ja neuvoohan ne auktoriteetit ja kaiken maailman asiantuntijat ja eduskunta tekee lakeja kansalaisten toteltaviksi.
Ensi hässäkkä nousi kun hallitus halusi kuljettaa alkoholia kotiovelle. Liian vaarallista, sanoivat asiantuntijat. Mitä ne vaivautuvat. Minä kun ostan laatikoittain viiniä Ranskasta kaikki Alkon maksut maksettuna, ne toimitetaan kotiin. Siis pakettiauto tuo kotiin asti, olin sitten maistissa tai en. Alko on vaikeuksissa ja lappu on pian luukulla.
Mutta mitäs siitä, kun saatiin uudet ravitsemussuositukset. Niissä yhdistetään huoli ympäristön saastumisesta ja ilmaston lämpenemisestä terveelliseen ruokaan. Villissä kalassa on elohopeaa. Lehmät pierevät metaania ja syövät maan sileäksi. Riisiä ei saisi syödä. Etteikö riisiä, milläs miljardit aasialaiset sitten elää? Kyllä tuollainen kolmen parametrin optimointitehtävä on ylikunnianhimoinen.
Tuntuu että on tehty nollatutkimusta. Meidän äiti tiesi nuo ihan samat asiat jo -50 ja -60 luvulla. Paljon vihanneksia, marjoja ja sopivasti hedelmiä. Vähän punaista lihaa ja paljon silakkaa, joskus lahnaa ja haukea. Niukasti suolaa ja vielä niukemmin rasvaa. No, pullaa kyllä tarvittiin. Ei tupakkaa eikä ollenkaan alkoholia meidän perheessä, ei vaikka isäni kuinka viskistä unelmoisi. Ja kahvia oli tietenkin vain kahviaikana.
Makkaraa syötiin, vaikka kyllä sen haitat tunnistettiin, ja isäni huusi että lukko jääkaapin oveen kun poika syö makkarat. Nyt syövät pakastepitsaa, sipsejä ja Norjan lohta. Kaksi ekaa on myrkkyä ja kolmas ekologisesti kehno valinta. Kasvatettua tilapiaakin on, joten elohopean saastuttamaan villikalaan ei tarvitse koskea. Kohta ei siis ole lehmiä, lampaita, maitoa, juustoa, villikalaa—mitä sitten on?
Vaasassa sanottiin ennen, että aamiaiseksi on teetä ja torvisoittoa, päivällä paali heiniä ja puolukka ja lopuksi Usperin pikasimaa. Papukaijamerkki sille joka muistaa reseptin. Kun vähän miettii, juuri tätä ne professorit onnistuivat suosittelemaan. Sitten vielä pieni logiikan alkeiden sormiharjoitus. Alkoholista sanottiin näin. Koska juodun alkoholin turvallista määrää ei onnistuttu määrittämään, ei pidä juoda ollenkaan.
Outo ajatus oppineiden esittämänä. Koska ei ole mahdollista määrittää turvallista rajaa autolla ajetuille kilometreille, ei siis pidä ajaa ollenkaan. Talvella ei ole määriteltävissä turvallista metrimäärää liukkaalla kävellessä, joten ei pidä kävellä ollenkaan. Jos näette minun konttaavan Vaasan torilla talvella, tiedätte nyt mistä on kysymys.